Ilona Immonen

Tansanian lähetystyöntekijä, FM, Lähetysseuran museonhoitaja

Lisbeth Ilona Inkeri Immonen o.s. Kalkas (ent. Carlstedt), 89 v. 

s. 27.8.1936

k. 28.4.2026

Tansaniassa 1962–65 (Dar es Salaam, miehensä Otto Immosen kanssa) ja Helsingissä 

SLS:n Lähetysmuseon hoitajana 1982 alkaen, kunnes jäi eläkkeelle Lähetysseurasta.

Ilonan poika Pauli Immonen, pastori-lentäjä, kirjoittaa äidistään:

Ilona Immonen syntyi Turussa. Hänen isänsä oli oikeustieteilijä ja äiti oli yksi Turun katulähetystyön uranuurtajista. Ilona opiskeli historiaa ja valmistui filosofian maisteriksi, avioitui pastori Otto Immosen kanssa ja oli kolmen lapsen Kristiinan, Kaarinan ja Paulin äiti.

Ilona oli Tansanian jälkeen Sveitsissä (Geneve) 1968–1982 ja SLS:n kotimaan toimistossa 1982- 

Ilona oli leski yli 20-vuotta ja asui kotona Helsingissä vielä 2025 loppuun asti.

Ilona oli luonteeltaan aina innokas, valoisa ja iloinen. Rakasti musiikkia, oopperaa ja matkailua. Kustavissa sijainnut sukumökki oli hänelle myös rakas. Ilona haudattiin Kustavin kirkkomaahan Oton viereen.

Minulle on jäänyt seuraava muisto äidistäni. Olin 8-vuotias kun äiti pyysi minut matkaseuraksi Stratford-upon-Avoniin (Shakespeare-kaupunki) Englantiin. Ajatus oli mennä teatteriin. En osannut englantia, eikä tuntunut hyvältä ajatus olla pimeässä huoneessa kolme tuntia ja kuunnella outoa tekstiä.

Ilona kuitenkin sanoi, että saan valita, miten me menemme sinne. Valitsin mennä junalla Zürichiin, josta pääsi lentäen nelimoottorisella Swissairin DC-8 koneella (omalta Geneven kentältä pääsi vain "tylsillä " normi 2-mootorisilla DC-9 koneilla...)

Äiti luonnollisesti suostui. Hänen yksi mottonsa oli, että jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Kun saavuimme Lontooseen, oli sumua sen verran, että kone joutui tekemään ylösvedon! Voi sitä pikkupojan riemua kun sai "ilmaiseksi" lentää ylimääräisen kierroksen Lontoon ympärillä. Kun muut matkustajat jännitti, äiti iloitsi kanssani.

Kun Ilona kuoli tiistaina 28.04.2026 heräsin saman viikon lauantaina seuraavaan uneen. Siinä äiti oli taas lähdössä reissuun ja oli lentokentällä lähtöportilla. Se hymy, into ja ilo, joka välittyi hänestä, oli sellainen, jonka voin kuvitella olevan ylösnousemusta odottavan taivasmatkalaisen kasvoilla.