Väinö Simojoki
![]() |
Namibian lähetystyöntekijä, rovasti
Väinö Simojoki 95v.
s. 27.1.1930
k. 23.4.2025
Työkaudet Namibiassa 1964–69 ja 1970–73
Rakas isämme rovasti Väinö Simojoki sai kotiinkutsun 95 vuoden iässä. Häntä jäivät kaipaamaan äitimme Aila (os. Kurikka), viisi lasta sekä komea katras jälkipolvea.
Isä syntyi Rantsilassa ja luki ylioppilaaksi Oulun lyseossa 1950. Nuoruuden harrastuksiin kuuluivat mm. pesäpallo ja kuorolaulu. Hän opiskeli teologiaa Helsingissä, valmistui 1957 ja aloitti työuransa Kemissä. Siellä syntyivät myös perheen ensimmäiset lapset, Pekka, Maija ja Ilkka. Myös äiti oli Rantsilasta ja hän kouluttautui opettajaksi.
Suuri muutos tarinassa tapahtui, kun perheemme lähti 1964 lähetystyöhön Ambomaalle, nykyiseen Namibiaan. Asuimme 1964–69 Engelan kylässä, jossa isä sai vastuulleen Ambo-Kavangon kirkon seurakuntaopiston ja koulutti siellä kirkon ensimmäiset diakonit. Tämän lisäksi työhön kuului lähes kaikkea mahdollista saarnamatkoista autojen huoltoon. Jo uuden kielen ja kulttuurin oppiminen oli iso urakka. Oman huolensa työhön toi myös maata hallitsevan Etelä-Afrikan apartheidpolitiikka. Perheonneakin koettiin, kun kaksi tytärtä, Kaija ja Eeva, syntyivät.
Oulussa vietetyn kausiloman jälkeen työ jatkui 1970–73 Tshandissa sekä viimeiset puoli vuotta Oniipassa, jossa isä joutui keskellä poliittista kuohuntaa hoitamaan koko työalueen esimiehen tehtävät. Hän totesi usein, nämä Afrikan vuodet olivat kuitenkin hänen elämänsä rikkainta aikaa.
Suomeen palattuamme isä toimi 1973–81 Lapuan hiippakunnan lähetyssihteerinä sekä kappalaisena Jyväskylässä eläkeikäänsä asti 1993. Viimeisinä vuosina koti oli Oulunsalossa.
Eläkevuosina tärkeä paikka oli mökki Rantsilassa, sillä isä harrasti mm. kalastusta ja sienestystä. Hän oli myös innokas penkkiurheilija, mutta hänen suurin intohimonsa oli suomen kieli. Afrikan vuosista isä julkaisikin pari kirjaa ja runoja hän kirjoitteli koko ikänsä. Niistä syntyi myös monia lauluja.
Isä oli pidetty pappi, jolla oli leppoisa tapa kohdata ihmiset. Hän oli innostunut työstään ja osasi höystää saarnansa huumorilla.
Isä, olet perillä. Jälleennäkemisen toivossa.
PEKKA SIMOJOKI, muusikko